torstai 12. tammikuuta 2012
Siirtolainen
Siirtolainen
on jo otetusta juoksuaskelesta soluva hahmo,
se lainaa ihmisen nimeä ja metsän peiton,
jossa karikkeina koko luomakunnan tuhkattu
menneisyys. Siirtolainen
on esitys miten paettava.
joutomaalle joukkohaudalla
luetaan tämä yksinkertainen määrittely
kehotetaan vaiteliain sanankääntein
muista yhä multaa joksi olit tuleva”,
palanut paperipalana
Siirtolainen
kantaa verenperimässään täyttymyksen
janoja ja aviotonta moottoria. Siirtolainen
juoksee lujempaa kuin polvilumpioillaan
lumessa paavo: panssaroidun junan
takasillalla volodja:
näet aivan oikein
maaseutu autioituu; autioiduttuu
suree suruajan muodollisesti ja muuttuu
se on luontoasi, isäsi
lasketaan kontteihin joiden raoista ryömii kiihkoa keuhkoissa
muistokuvana
valintoja yksin tein tavaroina
kokonaisena haukkaamisen elämäntavan
tulee olosuhteista jossa rakas sosialismimme on kolajäljitelmä
kantaa mukanaan halua käsityskyvyn ylittävästä vapaudesta
autonlaseissa ja sohvan sisällä, mutta kauniimpana savua
Siirtolainen
on katoaminen ymmärryksen kategorioiden luotikuvasta
Siirtolainen
on ihmisenä olemisen ylin taso:
esteettinen
eettinen
hengellinen
Siirtolainen
on lentokala ylipäätään
S irtolainen -
i
a ka ajoin historia on heinä. Olemme me kaikki ja olemisemme olohuoneissa Olemassaolo on säteilyä mutta hyvin hidasta. lähtölaskennassa luetaan tämä kaksinkertainen huorittelu; mies pollarilla katselee lähellä rantaa hukkuvia ymmärtääkseen mitä tekee väkivalta, kajahtaa kaupungin uloshengityksessä satunnainen monologi elämän keskeytymättömästä raskaudesta
Siirtolainen :
“Kytke alas rockefellerin I moodi.”
Hän on piirtänyt eteemme omakuvan,
ei ole täällä
on mennyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Itkahdin.
VastaaPoista